sunnuntai 30. elokuuta 2015

Kuoleman byrokratiaa

Menetimme molemmat mieheni kanssa toisen vanhemman lyhyen ajan sisällä. Surun keskellä meidän, kuten kaikkien, piti selvitä byrokratiaviidakossa. Tietää kaikki, mitä pitää tehdä.

Onneksi meillä molemmilla on sisaruksia. Tuli hautajaisjärjestelyt, perunkirja, eläkkeen ja etuuksien lopettaminen, pankkiasiat, lehtien lakkautus, jäsenyydet, tavaroiden hävittäminen, veroasiat, pesänjako jne. Testamentti, perunkirja, perijä, pesän osakas, uskottu mies, pesän jako, valtuutus... Termejä riittää ja pää on pyörällä. Surun keskellä olet tässä aallokossa ja yrität uida myötävirtaan. Tekemistä riittää jokaiselle. Kenen vahvuus on mikin - tehtävät ovat moninaisia. Onneksi esimerkiksi hautajaistoimistot tarjoavat hyvin kokonaisvaltaista palvelua.

Kaikelle byrokratialle on selkeä syy ja ne ovat loogisia. Pankkitili jäädytetään, etuudet lakkautetaan, omaisuus arvioidaan, välttämättömät kulut hoidetaan ja tarpeelliset tiedot tallennetaan oikealla tavalla. Kaikki tapahtuu siksi, että pesän osakkaiden etu säilyy ja verottaja saa tarpeelliset tiedot lain mukaisten toimenpiteiden suorittamiseksi. Yhteiskunta lopettaa henkilön olemassaolon oikealla tavalla. Tuttavapiirin  Yleinen oikeusaputoimisto auttaa, jos lakimieheen ei ole varaa ja neuvot ovat tarpeen.

Onneksi on internet. Esimerkiksi perunkirjaan löytyy ostettavia malleja tai muuten tietoa, mitä se pitää sisällään. Löytyy listoja, mitä pitää muistaa kuoleman jälkeen. Pankkien etu on, että kaikki tapahtuu oikein ja heillä on hyviä oppaita kattaen muutakin kuin pankkitiliin liittyvät asiat. Valtakirjapohjat löytyvät pankista. Jaettu exel-tiedosto piti meidät sisarukset ajan tasalla kuluista. Netti on myös pullollaan juristien mainoksia palveluistaan (perunkirjan teko maksaa yleensä noin 500 - 1500 e). Niinpä. Ennen olisin mennyt kirjastoon etsimään tietoa ja jos olisin tarvinnut juristia tai hautajaistoimistoa - puhelinluettelon keltaiset sivut. Oi niitä aikoja.

Sanotaan, että pahimmat riidat sisarusten välille tulee perinnönjakojen yhteydessä. Kummallakaan meistä ei ole tätä ongelmaa (ONNEKSI!). Surukin varmasti sekoittaa päätä ja helposti kumpuaa vanhoja asioita esiin, jotka tuossa tilanteessa tulehduttavat ilmapiiriä. Tuskin kukaan vanhempi haluaisi oman kuolemansa riitauttavan jälkipolvea, mutta kuka sitä muistaa ajatella.

On siis suru, hoidettavat asiat ja mahdolliset riidat sisarusten kesken. En voi edes kuvitella miten asiat saadaan hoidettua, jos suhteet ovat tulehtuneet. Hautajaisjärjestelyistä pitää sopia, asioiden hoitaminen jakaa; kuka tekee mitä ja itsestäkin pitää pitää huolta.

Minulla oli onni, että sisarusten lisäksi isäni oli hyvin rakastettu ja hänen puoliso ja koko suku auttoi kaikessa. Nyt on perunkirja verottajalla ja pankin juristeilla. Tuntuu, että se paperi lopetti isäni tässä yhteiskunnassa. Sitten pesänjakoon...



Apua viidakoon mm:

http://perikunta.fi
Osuuspankin opas kuolinpesän osakkaille
http://www.testamentti.fi
Kelan opas kuoleman jälkeisiin järjestelyihin
http://www.terve.fi/muut-potilasohjeet/ensiohje-vainajan-omaisille-potilasohje
Tietoa hautajaisten järjestämisestä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti